Tytöt 1918 on Tampereen Työväen Teatterin vahvojen naisten musikaali

28.1.2018 19.22 , , , , 0 kommenttia


Tampereen pumpulitehtaalla alkaa vallankumous ja into valtaa työläiset. Kuva: Kari Sunnari, Tampereen Työväen Teatteri.

Vapaussota, kansalaissota ja sisällissota. Sodalla, jossa suomalaiset taistelivat toinen toisiaan vastaan, on monta nimeä.

Vaietuista tapahtumista on tänä vuonna kulunut 100 vuotta. Vaikenemisesta kertoo se, että harva meistä tietää, kummalla puolella isoisämme tai -äitimme ovat kenties taistelleet.

Tampereen Työväen Teatteri on tarttunut tähän ajankohtaiseen asiaan kolme tuntia kestävällä musikaalillaan Tytöt 1918.

Näytelmä kertoo pakahduttavalla tavalla nuorista pumpulitehtaan tytöistä, joista kasvaa sodan ja vallankumouksen aatteesta naiskaarti.


"Monttuun ammuttavaksi"



Tehtaan työntekijät elävät niukasti, mutta heillä riittää haaveita rakkaudesta ja paremmasta tulevaisuudesta. Kuva: Kari Sunnari, Tampereen Työväen Teatteri.

Näytelmä kuvaa varsin uskottavasti tyttöjen elinolosuhteita, tehdastyön raskautta, asuntojen ahtautta ja rahan niukautta. Kaiken tämän vastakohtana tehtaanjohtajan asunnossa on kaikkea. On kristallikruunu, piano ja samettiverhot.

Kaikesta tästä kurjuudesta ja puutteesta syntyy kaarti naisia, jotka ovat valmiita leikkaamaan hiuksensa lyhyiksi, sonnustautumaan housuihin ja tarttumaan aseisiin.

On häkellyttävää seurata näytelmän juonta: kuinka naiset ovat valmiita taistelemaan viimeiseen asti, eivätkä he edes sodan hävittyään anna periksi, vaan ovat valmiita ”monttuun ammuttaviksi”. Tyttöjen aate on ollut mielettömän vahva.

Näytelmä koskettaa, sillä nuorten tyttöjen kohtalot ovat riipaisevia. Suorastaan vihaksi pisti tehtaanjohtajan harrastama tyttöjen seksuaalinen hyväksikäyttö. Näytelmässä kuvattiin erityisen hyvin 15-vuotiaan Sigridin tapaus.

Tapahtuma sai aikaan Sigridin liittymisen kaartilaiseksi. Hänelle tuntui syntyvän siitä pysyvä viha rintaan.


Räppiä ja jammailua



Nainen housuissa oli täysin poikkeuksellinen näky 1900-luvulla. Näyttelijä Juha-Matti Koskelan rinnalla ovat Eriikka Väliahde ja Marketta Tikkanen. Kuva: Kari Sunnari, Tampereen Työväen Teatteri.

Naisnäyttelijät loistivat ansaitusti tässä näytelmässä, ja miehet olivat enemmälti taustalla. Petra Ahola, Eriikka Väliahde ja Petra Karjalainen esittivät kukin vakuuttavat roolit sekä lauloivat todella upeasti.

Kaisa Helan työlaisnainen, Juhanna, oli myös huomionarvoinen. Kaisan rooli oli suorastaan herkullisen revittelevä.

Näytelmän musiikki oli nappisuoritus sanoittaja Heikki Salolta ja säveltäjä Eeva Konnulta. Pumpulitehtaan naiset räppäsivät ja jammasivat. Musiikki ei ehkä ollut sitä perinteisintä 1900-luvun alkupuolen tyyliä, mutta se sopi tähän näytelmään mainiosti.

Lavastus oli sekin vaikuttavaa ja varsinkin ääniefektit valoineen olivat erittäin todentuntuisia, pelottaviakin. Sodan räjähdykset saavat aikaan lämpöaaltoja, jotka tuntuvat seitsemännelle riville asti.

Kolmen tunnin näytelmän päätteeksi koko yleisö nousi seisomaan ja ihan ansaitusti. Kiitos koko suurelle tekijäjoukolle, että saimme seurata niin Lempin, Rauhan, Martan, Sigridin, Hilman, Lydian kuin muidenkin nuorten naisten rankkoja vaiheita Tampereella kohtalon vuonna 1918.

Tämä on meidän historiaamme, josta ei ole kerrottu tarpeeksi.


Tampereen Työväen Teatteri
Hämeenpuisto 28–32
33201 Tampere



Blogin on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Äippä. Hän on keski-ikäinen perheenäiti, joka rakastaa hyviä kirjoja, lähiruokaa ja janoaa uusia kokemuksia.

Me Viisi

Olemme viisihenkinen eteläsuomalainen bloggaajaryhmä. Esittelemme blogissamme kokeilemisenarvoisia käyntikohteita esimerkiksi paikallisia tapahtumia, hotelleja ja ravintoloita. Lisäksi käsittelemme muita kotimaan matkailua sivuavia aiheita.

0 kommenttia :

Tilaa: Lähetä kommentteja ( Atom )