Kuvankauniita naisia ja loisteliaita pukuja vilisee Anna Kareninassa – Tampereen näytelmä ansaitsee kehunsa
Näyttelijä Pia Piltz on kuvankaunis sinisessä mekossaan ja turkislakissaan. Hänen vierellään on Lari Halmeen esittämä Konstantin. Kuva: Harri Hinkka, Tampereen Teatteri. |
Anna Karenina
on kuin 1800-luvun kolmiodraama ja trilleri samassa paketissa.
Kirjailija Leo Tolstoi
on luonut tiheätahtisen tarinan, jossa jokainen henkilöhahmo on osa
verkkoa. Ahdistus kasvaa ja
verkko kiristyy sitä enemmän, mitä lähemmäksi päästään
näytelmän loppua.
Tampereen
Teatterin näytelmän ytimessä on kolme miestä ja kaksi naista. He
kaikki ovat venäläisiä aristokraatteja, joiden hupina on
seurustella ja käydä juhlissa. Heille tärkeää on asema
tavallisen kansan yläpuolella.
Katsojan
on vaikea ymmärtää aristokraattien arvomaailmaa. Heille avioero on
lähes mahdoton ajatus ja samoin naisen rooli jotakin aivan muuta
kuin tänäpäivänä. Silti Anna
Karenina
puhuttelee myös tänäpäivänä. Sen synkkien sävyjen uumenissa
voi nähdä todella kirkkaita oivalluksia.
Muutenkin
näytelmä verhoutuu osin salaperäisyyden viittaan. Se vaatii
katsojalta pohdintaa, jotta sen monet sävyt avautuvat. Esimerkiksi
on mielenkiintoista, että päähenkilöt Anna (Pia
Piltz)
ja Konstantin (Lari
Halme)
juttelevat toisilleen halki näytelmän kuin tuttavat.
Todellisuudessa he kuitenkin tapaavat vasta viimeisillä minuuteilla.
Ruumisarkku toimii myös rakastelijoiden sänkynä
Näytelmän synkkyyttä piristää lapsinäyttelijä. Annan pojan roolissa nähdään vuorotellen Veikka Välikoski (kuvassa) ja Otso Majamaa. Kuva: Harri Hinkka, Tampereen Teatteri. |
Näytelmä
alkaa hyvin vertauskuvallisesti ruumisarkun äärellä. Itse kuolema
saapuu lavalle mukanaan valkoisiin pukeutunut tyttö, joka saattaa
hyvinkin olla enkeli.
Kohtaus
on täynnä symboliikkaa, sillä enkelin käsissä on venäläinen
kukkahuivi, jolla hän pyyhkii arkun pintaa. Kohtaus myös ennakoi
tulevaa, sillä arkulle tulee näytelmässä käyttöä.
Sama
arkku muuntautuu sujuvasti junan vaunuksi, sängyksi ja tuoliksi.
Ruumisarkun päällä matkustetaan, rakastellaan ja tapellaan.
Lavastus muuntautuu moneen tarkoitukseen pitkälti videoprojisointien
ansiosta.
Yksi
komeimmista kohtauksista nähdään sekin näytelmän alkupuolella.
Ulkona tuiskuttaa lunta ja pitkiin takkeihin pukeutuneet ihmiset
kävelevät kiireesti edestakaisin. Vain värikkäästi
pukeutuneella naisella on aikaa pysähtyä tarkastelemaan
ohikulkijoita.
Kohtauksessa
esitellään loistavasti Annan ennakkoluuloton luonne. Samalla
nähdään ensimmäistä kertaa Konstantin ja kreivi Aleksei (Marc
Gassot).
Näin
tulee tutuiksi kaksi Annan elämän merkittävistä miehistä. Kolmas
mies on Annan aviopuoliso, jota Anna syvästi inhoaa. Ironista kyllä
hänkin on nimeltään Aleksei.
Perhosen siipien lepatus saa aikaan myrskyn
Ravikilpailut ovat yksi tiivistahtisimmista kohtauksista. Kilpailu saa hyvin symbolisen luonteen, sillä pohjimmiltaan kaksi miestä kilpailee yhden naisen sydämestä. Kuva: Harri Hinkka, Tampereen Teatteri. |
Näytelmä
esittää loistavasti sen, miten pieni perhosen siipien lepatus saa
aikaan myrskyn toisaalla. Yksi järkyttävä hetki Moskovan asemalla
muuttaa Annan elämän suunnan. On jännittävää seurata, miten
kuoleman kohtaaminen juna-asemalla johtaa pettämiseen ja avioeroon.
On
toki hieman vaikea ymmärtää, miten yksittäinen tapahtuma johtaa
suuriin elämänmuutoksiin. Annalla on poika ja aviomies, mutta silti
hän päätyy sänkyyn kreivi Aleksein kanssa. Missä on
päähenkilöiden moraali?
Leo
Tolstoin yhtenä tarkoituksena on epäilemättä ollut saada katsoja
pohtimaan monimutkaisia moraalikysymyksiä. Onko avioero oikeutettu,
jos puolisot eivät rakasta toisiaan? Entä voiko pettämistä
hyväksyä missään tilanteessa?
Moraalikysymykset
voi kuitenkin iloisesti unohtaa, kun katsoo näytelmän loistavia
tanssikohtauksia. Esimerkiksi viuhkatanssi ja ravikilpailut ovat
komeaa katsottavaa.
Kohtauksissa
loistavat puvut. Aristokraateilla on luonnollisesti yllään silkkiä
ja silinterejä, näyttäviä turkiksia ja univormuja. Kaiken
kaikkiaan näytelmässä nähdään huimat 90 asukokonaisuutta.
Anna
Karenina
onkin loistava yhdistelmä silmäniloa ja syvällistä tarinaa. Se ei
ole vain historiallinen rakkaustarina, sillä siinä on ainakin yhtä monta tarinaa kuin henkilöhahmoa.
Tampereen Teatteri
Keskustori 2
33100 Tampere
Lisätietoja:
tampereenteatteri.fi/naytelma/anna-karenina
Blogin on
kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Veikka. Hän
on parikymppinen nuorimies, joka pitää lukemisesta, kuvaamisesta ja
uusista perunoista.
0 kommenttia :