Moderni klovni lennättää verta ja suolenpätkiä – Marc Gassot tekee jälleen teatterin historiaa
Näyttelijä Marc Gassotin klovnihahmo on hämmentävä. Hän esiintyy sirkuslaisen elkein, mutta hänen temppujensa ei ole tarkoituskaan onnistua. Kuva: Joni Pakanen, Suomen Kansallisteatteri. |
Kahjo,
kahjompi, kahjoin. Kansallisteatterin Lion-show pursuaa
päätöntä huumoria ja on siksi hervottoman hauska. Se
yhdistelee luovalla tavalla taikuutta, klovneriaa ja pantomiimia.
Ranskalais-suomalainen
näyttelijä Marc Gassot
kertoo tarinaa koko kropallaan. Näytelmä alkaa luonnollisesti
sillä, että Gassot ratsastaa hevosella lavalle. Sirkustyyliin
sisääntulon täytyy olla näyttävä.
Hevonen
on tosin kangasta, mutta laukka sujuu mallikkaasti. Gassot on kuin
moderni Tuttiritari, joskaan näytelmää ei ole tarkoitettu aivan
perheen pienimmille. Vertausta Jukka Leistin
esittämään Tuttiritariin on kuitenkin vaikea välttää, sillä
Gassot on esiintynyt useasti Leistin kotiteatterissa Tampereella.
Joka tapauksessa Gassot ei ole hassunhauska lastennaurattaja, vaan
mustaa huumoria hyödyntävä klovnihahmo. Kyseessä ei ole stand up
-keikka, sillä Gassot puhuu yllättävän vähän. Hän käyttää
englantia, suomea ja välillä ihan puhdasta siansaksaa, mutta silti
yleisö pysyy tiukasti hänen otteessaan.
Gassot luo omat sääntönsä
Lavalla nähdään vain kaksi esiintyjää: Marc Gassot ja muusikko Karl Sinkkonen, jolla on mainiot pääkallorummut. Kuva: Tuomo Manninen, Suomen Kansallisteatteri. |
Gassotin näytelmä perustuu pitkälti eleisiin, ilmeisiin ja
katsojien mielikuvitukseen. Saamme eteemme valtavan suuren ja
nälkäisen leijonan, joka on minä hetkenä hyvänsä valmis
nielemään klovnin kokonaisena.
Koko leijonaa ei oikeasti ole olemassa, vaan Gassot luo sen
eläväksi pantomiimin ja äänitehosteiden avulla. Samoin saamme
kuvitella linnun, hyttysen ja kanan, jotka nekin kuuluvat esitykseen.
Aivan kaikkea ei sentään tarvitse kuvitella. Esityksen alussa
Gassot laittaa lautaset pyörimään tikun nokkiin. Temppu on yksi
klassisimmista sirkuksessa nähdyistä esityksistä.
Yhdeksän lautasen pyöriminen ohuiden tikkujen nokissa on komeaa
katsottavaa, mutta Gassot ei tyydy toisintamaan vanhoja temppuja. Hän
laittaa säännöt uusiksi ja koko esityksen ranttaliksi.
Gassot tuntuu nauravan sirkuksen jämähtäneille normeille siitä,
että tempun on onnistuttava, jotta yleisö saa vastinetta
rahoilleen. Itse asiassa yleisö nauttii jopa enemmän siitä, että
temppu menee täysin pieleen.
Teinit hinkuavat leijonan kitaan
Akrobatiaa à la Gassot. Näyttelijä taipuu vaikka solmuun ratsunsa selässä. Kuva: Joni Pakanen, Suomen Kansallisteatteri. |
Lion-show’ta
kuvataan Kansallisteatterin esitteessä oudoksi ja taianomaiseksi
kokemukseksi. Sitä se todellakin on. Adjektiiveihin voisi lisätä
myös karmivan, sillä moottorisaha ja lihanleikkaajan asu
saavat niskakarvat pystyyn. Veri ja suolenpätkät vain tehostavat
vaikutelmaa.
On
hämmästyttävää, miten Gassot pystyy välittämään yleisölle
tunneskaalan huumorinkuplista hämmennykseen ja puhtaaseen pelkoon.
Siihen ei tarvita mielettömiä määriä rekvisiittaa tai
lavasteita. Riittää vain yksi näyttelijä ja pääkallorumpuja
soittava muusikko Karl Sinkkonen.
Ensi-iltayleisö on täysillä mukana esityksessä. Teinit tuntuvat
suorastaan hinkuavan leijonan kitaan, kun Gassot antaa siihen
mahdollisuuden. Puhumattakaan siitä, että yleisöstä löytyy
vapaaehtoinen kahtia sahattavaksi.
Gassotilla riittää totisesti kiirettä Lion-esitysten
kanssa. Kansallisteatterin esitykset jatkuvat Helsingissä tammikuun
ajan. Sen jälkeen esitys lähtee kiertueelle Tampereen Työväen
Teatteriin ja Turun Kaupunginteatteriin.
Gassot ja Sinkkonen tekivät
teatterin historiaa edellisellä pornoa ja mimiikkaa yhdistävällä
teoksellaan. Dark side of mime valittiin vuonna 2014 vuoden teatteriteoksi.
Nyt he tekevät sen uudestaan, sillä Lion jää epäilemättä historiaan. Veikkaisinpa, että kevään kiertueen jälkeen klovni halutaan esiintymään myös muille paikkakunnille.
Suomen
Kansallisteatteri
Läntinen
Teatterikuja 1
00100
Helsinki
Lisätietoja:
kansallisteatteri.fi/esitys/lion
Blogin
on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Veikka.
Hän on parikymppinen nuorimies, joka pitää lukemisesta,
kuvaamisesta ja uusista perunoista.
0 kommenttia :