Ilmastonmuutoksesta syntyi kepeä näytelmä – Näyttelijäduo lähtee Lahdessa metsään
Alkutuotannossa näyttelijät esiintyvät omilla nimillään. Samalla sekoittuu se, mikä erottaa näyttelijän roolihenkilöstä. Kuva: Jonni Pantzar. |
Kaupunginteatterin näytelmä Alkutuotanto on herättävä
kannanotto kestävän kehityksen ja ympäristön suojelun puolesta.
Näytelmän rooleissa vakuutti kahden näyttelijän duo, joka
kahdestaan hoiti ansiokkaasti kaikki näytelmän roolit.
Tarinan
keskiössä ovat Tommi ja Allu, siis näyttelijät Tommi
Kainulainen ja Aleksi Lavaste, jotka esiintyvät omana itsenään. He ovat
matkalla Tommin perimälle metsäpalstalle katsastamaan, löytyisikö
sieltä sukupuuton partaalla olevaa rupiliskoa.
Matkalla
palstalle kannanottonsa luonnon nykytilanteen huonoudesta pääsevät
esittämään useat eläimet porosta orankiin ja oravasta metsoon.
Välillä
koukataan Etelä-Amerikan Guatemalaan kuulemaan paikallisen
viljelijän näkemyksiä alkuperäiskansojen huonoista papumaista,
välillä ollaan supisuomalaisessa metsässä kuuntelemassa Pentti
Linkolan ja Erkki Pulliaisen näkemyksiä nykyisen luonnon
tilasta.
Teltan katto muuntuu moneen
Näytelmään on lainattu paljon Pentti Linkolan ja Erikki Pulliaisen ajatuksia. Voipa siitä bongata myös lainauksia Charles Chaplinilta. Kuva: Tiina Hauta-aho. |
Pidän
näytelmän ajankohtaisuudesta ja luonnonsuojeluun keskittyvästä
näkemyksestä. Sinänsä aihe on sellaisenaan varsin mediasta tuttu
ja jossain määrin jo mielestäni selväksi tullut.
On
kuitenkin mielenkiintoista huomata, miten raikkaan ja tuoreen
näkökulman näyttelijät ovat onnistuneet luomaan huumoria
säästämättä. Ensi-illan yleisö on ihan hurmiossa ja väliaplodeja satelee,
niin elävää näyttelijöiden työskentely on.
Etenkin
Aleksi Lavasteen korkealta puhuminen useassa roolissa huvittaa, samoin
Tommi Kainulaisen murteella ”viäntäminen” alkuperäiskansan
jäsenen roolissa, vaikka sinänsä kummassakin roolissa on kyse
vakavasta aiheesta.
Ympäristön
vaihtuminen on toteutettu hyvin onnistuneesti ja lavasteet ovat
mainion monikäyttöisiä, esimerkiksi teltan katto toimii välillä
metsurin työmaa-alueena ja välillä porojen rinteenä ja on se myös
jossain vaiheessa harvinaisen rupiliskon päivänpaistattelukivenä.
Näyttelijöiden
roolivaatteiden vaihto tapahtuu kohtauksesta toiseen sulavasti
yleisön katseilta suojassa. Erityisen ripeää vaihdot ovat
tilanteissa, joissa välillä äänessä on Tommin näyttelemät
orava ja poro, samoin Allun näyttelemät oranki ja metso.
Uskoa maapallon tulevaisuuteen
Tommi Kainulaisen näyttelemä orava kannustaa eläimiä vallankumoukseen ihmisiä vastaan. Myös Aleksi Lavasteen metso on juonessa mukana. Kuva: Tiina Hauta-aho. |
Näytelmän
kiistaton sanoma on se, miten ilmasto lämpenee vauhdilla ja miten
ihmisen holtiton kulutusjuhla tuhoaa muita eläinlajeja.
Ajankohtaisena teemana nousee hyvin esille dieselin loppuminen
maailmasta ja vedenpinnan nousu jäätiköiden sulamisen myötä.
Tärkeitä teemoja siis!
Tätä
näytelmää voi hyvin suositella kaikille luonnon ystäville, mutta
myöskin ilmastonmuutoksen kriitikoille tämä näytelmä tarjoaa
uutta ajateltavaa. Koen näytelmän puhuttelevan itseäni ja
ruokkivan uskoa maapallon tulevaisuuteen.
Näytelmälle
on helppo toivoa pitkää ikää. Lahdessa esitetään jo näytelmän
toista versiota. Ensimmäinen versio nähtiin seitsemisen vuotta
sitten Tampereella, Kotkassa ja Riihimäellä. Nyt lista täydentyy
vielä Lahdella ja Joensuulla, ja toivottavasti jatkoa seuraa.
Lahden
kaupunginteatteri
Kirkkokatu
14
15140
Lahti
Blogin
on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Jäbä.
Hän on parikymppinen opiskelija, joka pitää hyvän musiikin
kuuntelusta ja urheilusta.
0 kommenttia :