Hiljaiset sillat on karhean suloinen rakkaustarina – Francesca-äiti saa kokea neljän päivän romanssin


National Geographic -lehden valokuvaaja on matkustanut yli 2 000 kilometriä saadakseen kuvan Rosemanin sillasta. Samalla matkalla hän kohtaa Francescan. Kuva: Tapio Aulu.

Hämeenlinnan Teatteri on tarttunut kirja- ja elokuvaklassikkoon Hiljaiset sillat ja sovittanut siitä näytelmäversion. Moni muistaa vielä samannimisen Hollywood-elokuvan, jota tähdittivät Clint Eastwood ja Meryl Streep.

Hiljaiset sillat on kuin karhean suloinen satu, melankolinen ja hitusen surullinen, mutta kuitenkin vaaleanpunainen. Se kertoo siitä, kuinka ihanaa on saada kokea huikaisevan intohimoinen suhde edes neljän päivän ajan.

Näytelmä kertoo tarinan Yhdysvaltojen Iowassa asuvasta Francesca Johnsonista ja hänen perheestään. Tarina alkaa kuitenkin siitä, kun Francesca on jo kuollut. Hän on määrännyt testamentissaan hänen tuhkansa heitettäväksi Rosemanin sillalta alas.

Francescan lapsista se on outoa, sillä heillähän on sukuhauta hautausmaalla. Selitys outoon toiveeseen löytyy heidän lapsuuudenkodistaan maatilalta. Äiti on kirjoittanut lapsilleen kirjeen, jossa hän kehottaa heitä lukemaan hänen päiväkirjansa.


Francesca jää yksin maatilalle



Näytelmän lavastus ja rekvisiitta henkii mennyttä aikaa. Puisia kalusteita on paljon. Kuva: Tapio Aulu.

Päiväkirjassaan äiti kertoo vuosikausia sitten tapahtuneesta neljän päivän ajanjaksosta, jolloin hänen puolisonsa ja lapsensa lähtivät maatalousmessuille ja hän jäi yksin maatilalle.

Tilalle saapui vieras mies, valokuvaaja, joka haki erästä tiettyä siltaa kuvaamista varten. Hän oli tullut Yhdysvaltojen länsirannikolta Washingtonista asti, jotta saisi kuvan lehtiartikkeliin.

Francesca lähti viemään Robert-kuvaajaa sillalle, jonne oli vain muutama kilometri matkaa. Kuvaamisen suunnittelun jälkeen Francesca pyytää Robertia päivälliselle kotiinsa. Juttu luistaa, ja Robertin kanssa on niin ihmeen helppo olla.

Kuvaukset jatkuvat seuraavana päivänä, ja vahva tunne väreilee Robertin ja Francescan välillä. Heidän suhteensa on lyhyt ja intohimoinen, onhan heillä vain muutama päivä aikaa olla kahdestaan.

Viimeisenä päivänä Robert pyytää Francescaa lähtemään mukaansa. Jokainen klassikkoelokuvan katsonut tietää Francescan vastauksen, mutta tässä näytelmässä pääosassa ei olekaan yllätyksellisyys, vaan tunne.


Äidin salaisuus tyrmistyttää



Michael (Aleksi Aromaa) ja Carolyn (Katariina Kuisma-Syrjä) löytävät äitinsä kirjeen ja päiväkirjan, josta selviää heidän äitinsä intohimoinen rakkaustarina. Kuva: Tapio Aulu.

Sinikka Salminen Francescana ja Lasse Sandberg Robertina esittävät vahvaa tunnetta erittäin vakuuttavasti. Heidän suhteensa esittäytyy kauniin hellänä: kosketukset ja suukottelut ovat lempeyttä täynnä.

Francescan lapsia esittävät puolestaan Katariina Kuisma-Syrjä ja Aleksi Aromaa. He ilmentävät hienosti yllättyneitä jälkeläisiä. Heille on suuri tyrmistys lukea äidin salatusta elämästä.

Toki Carolyn-tytär ymmärtää pian, miten ihanaa onkaan, että äiti on saanut kokea niin suurta rakkautta elämänsä aikana. Moni ihminen ei koskaan saa sellaista tuntea.

Hiljaiset sillat on legendaarinen rakkaustarina. Se kertoo 1960-luvusta, jolloin syrjähyppy oli täysin moraalinvastainen. On kuitenkin vaikeaa tuomita intohimoista tunnetta, jota Francesca muistelee vielä vuosikymmenten jälkeen.


Hämeenlinnan Teatteri
Keinusaarentie 5
13200 Hämeenlinna



Blogin on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Äippä. Hän on keski-ikäinen perheenäiti, joka rakastaa hyviä kirjoja, lähiruokaa ja janoaa uusia kokemuksia.

Me Viisi

Olemme viisihenkinen eteläsuomalainen bloggaajaryhmä. Esittelemme blogissamme kokeilemisenarvoisia käyntikohteita esimerkiksi paikallisia tapahtumia, hotelleja ja ravintoloita. Lisäksi käsittelemme muita kotimaan matkailua sivuavia aiheita.

0 kommenttia :