Koiramäen hahmoja on kaivattu lavalle – Kaikki kevään liput on jo varattu
Ruotsin kuninkaat ovat saaneet koiran korvat päähänsä. Kaikkiin näytelmän peruukkeihin on saatu oivaltavalla tavalla mukaan luppa- tai pystykorvat. Kuva: Tuomo Manninen. |
Kirjailija Mauri Kunnaksen Koiramäki-
ja Herra Hakkarainen -kirjat ovat vähintäänkin yhtä tunnettuja
kuin muut kotimaiset lastenkirjojen sankarit, kuten Ella ja kaverit
sekä Risto Räppääjä. Kunnaksen hahmoja on kuitenkin näkynyt
varsin vähän elokuvissa tai teatterin lavalla.
Nyt
Kunnaksen luomia hahmoja on mahdollisuus nähdä Kansallisteatterin
näyttämöllä. Uusi kotimainen näytelmä Koiramäen
Suomen historia
perustuu samannimiseen kuvakirjaan, vaikkakin
tarinaa on hieman päivitetty.
Koiramäen hahmoja on selvästi kaivattu lavalle, sillä kevään näytöksiin ei ole enää saatavilla lippuja.
Suosioon on saattanut vaikuttaa myös Helsingin Sanomien arvio, jossa
näytelmälle annettiin ruhtinaalliset viisi tähteä.
Kaiken
kaikkiaan Koiramäen
Suomen historia
on Kansallisteatterilta kunnianhimoinen satsaus lastenkulttuuriin.
Lasten lisäksi Koiramäki onnistuu naurattamaan myös aikuista.
Erityisen
hupsu on lavalla huristeleva Heikki Hämähäkki. Eikä
Kunnaksen hahmoista voi tehdä näytelmää ilman Herra Hakkaraista.
Häntä esittää tanssija Ninu Lindfors,
joka taipuu vaikka millaisille mutkille unissakävelijänä.
Historiaan on kätketty aarre
Löytyisikö opettajan lupaama aarre kasvitieteilijä Pehr Kalmin puutarhasta? Kuva: Tuomo Manninen. |
Koiramäen
Suomen historia
kertoo tarinan uskonpuhdistuksesta aina Venäjän vallan aikaan.
Aikarajaus on järkevä, sillä Ruotsin vallan ajat ovat sopivan
kaukana historiassa. Olisi aivan eri asia katsella koiramaista
Kekkosta tai koirien
maailmansotaa
kuin luppakorvaista Kustaa Vaasaa.
Tarinassa
oppaana toimii nuori koululainen Alix (Aksa
Korttila),
joka on reputtanut historian kokeen. Vuosiluvut ja henkilöiden nimet
eivät kerta kaikkiaan jää hänen päähänsä.
Historianopettaja
(Hannu-Pekka
Björkman)
keksii ovelan keinon. Hän kehottaa Alixia etsimään
historiankirjaan piilotetun aarteen. Ja kuinka ollakaan, historia
herää eloon Alixin silmien edessä.
On
kuninkaita, kuningattaria, kauppiaita ja sotamiehiä. Alix näkee ja
kokee 300 vuoden merkkitapahtumat vajaan kahden tunnin aikana.
Kaikki
henkilöt eivät sentään ole Agricolan ja Pietari Suuren kaltaisia
suurmiehiä, vaan historiaa tarkastellaan myös tavallisen
kansalaisen näkövinkkelistä.
Esimerkiksi erään puusepän apulaisen tarina on mainio. Hän löytää
kassistaan puutapin, joka oli tarkoitus laittaa Vasa-laivan pohjaan.
Siksi
laiva upposi sataman edustalle.
Kuusivuotias tyttökuningas
Näytelmässä riittää pitsiä ja röyhelöä. Tyttökuninkaallakin on koristeellinen takki ja liivi. Kuva: Tuomo Manninen. |
Näytelmässä
riittää monia hauskoja henkilöhahmoja. Sellainen on esimerkiksi
Marja Salon
näyttelemä tyttökuningas Kristiina, joka sai Ruotsin kruunun vain
kuusivuotiaana.
Salo
tiivistää roolissaan hyvin sen, millainen nuori kuninkaallinen
saattoi olla. Hänelle oli annettu koko valtakunta, mutta siitä
huolimatta hän oli vasta lapsi.
Tyttökuningas
onkin seikkailunhaluinen ja rakastaa miekkailua. Hänen ja Alixin
miekkailu on
komeaa katsottavaa.
Mainioita
hahmoja on myös Hannu-Pekka Björkmanilla, joka epäilemättä on
näytelmän nimekkäin esiintyjä. Yhdessä hupsuimmista kohtauksista
hän esittää kasvitieteilijä Pehr Kalmina, millainen 1700-luku on
ollut.
Välineinä
hän käyttää erilaisia kasviksia porkkanoista kesäkurpitsoihin,
jotka saavat kyytiä villin vuosisadan edetessä. Kohtauksessa onkin
vaikea pidätellä naurua.
Koko
komeutta tahdittavat esitystä
varten tehdyt kappaleet, jotka jäävät päähän soimaan vielä
teatterisalista poistuttua. Näytelmää voisikin kutsua
musikaaliksi, jos näyttämölle olisi saatu mahtumaan orkesteri.
Suomen Kansallisteatteri
Pieni
näyttämö
Bergbominkuja
2
00100
Helsinki
Lisätietoja:
kansallisteatteri.fi/koiramaen-suomen-historia
Blogin
on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Veikka.
Hän on parikymppinen nuorimies, joka pitää lukemisesta,
kuvaamisesta ja uusista perunoista.
0 kommenttia :