Harva muistotilaisuus on näin komea! – Forkin jäähyväiskiertue tarjoilee yhtyeen parhaita paloja Svenska Teaternissa
Forkin jäähyväiskiertuueella kuullaan parhaita lauluja vuosien varrelta. Tässä kuvassa Jonte Ramsten uppoutuu Lady Gagan sielunmaisemaan. Kuva: Juha Mustonen. |
Enpä ole ollut koskaan
näin vaikuttavassa muistotilaisuudessa! A cappella -yhtye Forkin
läksiäiset Svenska Teaternin lavalla ovat vaikuttavat. Yhtye kuvaa
tyyliään elektrovokaaliseksi sirkukseksi ja sitä se on: äänten
ja valojen karnevaalia alusta loppuun.
Tarkalleen ottaen
Fork ei vielä lopettanut uraansa, vaan hautajaiset kestävät puoli
vuotta. Siinä ajassa he ehtivät esiintyä vielä lähes
kolmisenkymmentä kertaa Svenska Tearternissa, kiertää ympäri
Suomea ja esittää vihoviimeisen keikkansa ensi vuoden toukokuussa
Helsingin Jäähallissa.
Viimeiseen
esitykseen on siis aikaa, mutta silti teatterisalissa on haikeutta
ilmassa. 23 vuotta kestänyt matka lähestyy loppuaan. Mia Hafrén,
Jonte Ramsten ja
Kasper Ramström ovat
olleet mukana koko matkan ajan. Anna Asuntakin
on ollut matkassa yhdeksän vuotta.
Vuosien
aikana bändin asut ovat muuttuneet kirjavista hepeneistä
katu-uskottaviksi kokonaisuuksiksi stylisti Sofia Oksasen
ja pukusuunnittelija Teemu Muurimäen
käsissä. Samalla on karttunut kansainvälistä menestystä.
Kokemus näkyy yhtyeen esiintymisessä. Lavalla on neljä tasavahvaa
artistia, joista yhdelläkään ei ole tarvetta tuoda itseään
esille ylitse muiden. Tiimityöllä saadaan aikaan huikea show.
Kitarariffejä ilman soittimia
Värivaloilla saadaan aikaan ihmeitä. Valot luovat teatteriin keikkatunnelman. Kuva: Juha Mustonen. |
Forkin show’ssa
toimii saumattomasti kaikki. Äänet ja valot tukevat toisiaan
tavalla, jota on tottunut näkemään keikkalavoilla, eikä suinkaan
teatterissa. Kappaleiden aikana ei nähdä yhtään staattista
hetkeä: lavarakennelmat nousevat ja laskevat ja valoköynnökset
vilkkuvat.
Kaikkein upeinta on
kuitenkin ääni. Jonte Ramsten muistuttaa aivan show’n alussa,
että kaikki kuulemamme äänet on tuotettu suulla livenä lavalla.
Mitään ei tule nauhalta. Kappaleiden taustalla soiva rumpukomppi
syntyy beatboxauksella samoin kuin kitarariffit.
A cappella -yhtyeen
esittäminä kappaleet kuulostavat jopa paremmilta kuin alkuperäiset
versiot. Hautajaisshow’hun kuuluu luonnollisesti viimeinen
lähtölaskenta eli The Final Countdown.
Sen torvitörinät eivät ole koskaan kuulostaneet yhtä komeilta.
Klassikkokappaleet
herättävät yleisön taputtamaan tahdissa, heiluttamaan käsiä
ilmassa ja laulamaan mukana. Joku yleisössä jopa intoutuu
tanssimaan mukana. Tunnelma muistuttaa enemmän keikkaa kuin
teatterinäytöstä, vaikka
ensi-illassa monella on puku päällä.
Keikkojen
tapaan artistit juttelevat niitä näitä. Heidän tarinansa ovat
osin improvisoituja ja itseironisiakin. Nyt kun yhtyeen ura on
loppumassa,
muusikoiden pitäisi
löytää uudet työpaikat.
Kuka palkkaisi henkilön,
joka osaa laskea kolmeen, tanssia moonwalkia
ja on lavalla kuin kotonaan?
Kahdet aplodit seisten
Forkin show ei jätä ketään kylmäksi. Esiintyjillekin se on melkoinen urheilusuoritus. Kuva: Juha Mustonen. |
Itseäni
harmittaa suuresti, että kuulen ja näen Forkin esityksen
ensimmäistä kertaa livenä vasta heidän The
End
-jäähyväiskiertueellaan. Toisaalta uskon, että viimeisellä
kiertueella saan talletettua muistoihini Forkin parhaimmat palat.
Parhammistoa
on esimerkiksi Lady Gaga -potpuri, jossa sujuvasti siirrytään Poker
Facesta
Bad Romanceen.
Hämmentävää
kyllä tässä osiossa laulusooloista vastaa Jonte Ramsten, jonka
laulaa paremmin kuin Lady Gaga.
Lisämausteena tähän
kokonaisuuteen tarjoillaan
Queenin Radio Ga
Gaa.
Toinen
mieleen jäävä kappale on
Michael Jacksonin Smooth
Criminal,
jossa
Mia Hafrén pääsee esittämään moonwalkia puhumattakaan
Jacksonille tyypillisiä käsiliikkeitä. Hafrén on katsonut
tarkkaan Jacksonin esiintymisiä, sillä viittaukset alkuperäiseen
versioon ovat hyvin ilmeisiä.
Aivan
pakko on mainita myös Disneyn Frozen-elokuvan
tunnusmusiikki Let
It Go
ja klassikkobiisi You’re
My Heart, You’re My Soul,
jossa Kasper Ramström hyppää yleisön joukkoon. Listaa voisi
jatkaa loputtomiin, mutta olennaista on se, että iltaan mahtuu monen
eri aikakauden ja tyylilajin kappaletta.
Jäähyväiskiertueella
on luvassa myös yllätys, jota en malta paljastaa. Sen verran voin
todeta, että esityksen loppu kuulostaa yllätyksen ansiosta vielä
asteen mahtavammalta. Forkin The
End
-kiertueen ensi-iltaa on vaikea olla ylistämättä. Yhtye tarjoaa
kauniin muistotilaisuuden, jonka kruunaavat peräti kahdet loppuaplodit seisten.
Svenska Teatern
Pohjoisesplanadi 2
00130 Helsinki
Blogin on
kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Veikka. Hän
on parikymppinen nuorimies, joka pitää lukemisesta, kuvaamisesta ja
uusista perunoista.
0 kommenttia :