.png)
Kouvolan näytelmä Anu Pentikistä on teatterikauden timantti – Posiolainen muotoilija ansaitsee saada oman elämäntarinansa lavalle
 |
Kouvolan Teatterin Anu Pentik -näytelmässä toimii niin tarina kuin lavastuskin. Valtavat kukkaset ja puut ovat kauniita. Kuva: TAVATON media. |
Kouvolan Teatterin näytelmä Anu Pentikistä
alkaa Anun lapsuudesta. Kuusankoskella isä oli Kymintehtaalla töissä
ja äiti pyöritti kotia. Anun äiti oli taitava käsistään. Hän
ompeli Anun kauniit vaatteetkin.
Anu itse oli valtavan mielikuvitusrikas pienestä pitäen. Hän keksi
satuja ja tarinoita, joita näytteli tutuille. Hän oli myös taitava
piirtämään ja ompelemaan. Kaikki kädentaidot tuntuivat hänelle
helpoilta.
Anun onnellinen lapsuus sai surullisen päätöksen, kun hänen rakas
äitinsä menehtyi kolmannen lapsen synnytykseen. Anu joutui näin jo
pienestä asti huolehtimaan pienemmistä sisaruksistaan ja myös
isästään.
Äidin
kuolema, tikkaille nousu ja siluetin esittäminen kauniin musiikin
soidessa taustalla on henkeäsalpaavan kauniisti esitetty. Siinä
varmasti tulee monille pala kurkkuun ja silmäkulma kosteaksi.
Aikuistuttuaan Anu tahtoi pois Kuusankoskelta ja aloitti työt
Siilinjärven parantolassa askarteluohjaajana. Käsistään kätevänä
työ oli hänelle luontevan helppoa.
Paikkakunnan
kesätansseissa Anu tutustui nuoreen Topi Pentikäiseen
ja ei aikaakaan, kun he menivät naimisiin. Kahden lapsen synnyttyä
Anu alkoi kyllästymään anoppiinsa ja päätti, että heidän on
muutettava tarpeeksi kauas, ettei anoppi aina häiritse heidän
rauhaansa.
Posiolla avautui Topille työpaikka ja perhe muutti Lappiin. Anu
toimi hetken tuntiopettajana kansalaisopistossa, mutta kyllästyi
olemaan enimmäkseen kotona. Hän päätti aloittaa oman yrityksen
saatuaan pankista lainaa.
Yritys vei Anun mukanaan niin, ettei häntä pahemmin kotona näkynyt.
Topi sai olla lapsille sekä isänä että äitinä. Yrityksen
toiminnassa oli hetkiä, jolloin oli suuri vaara, että yritys menisi
konkurssiin, mutta Anun päättäväisyydellä ongelmat ratkaistiin.
Ihastun pieneen Anuun
 |
Nina Petelius-Lehto esittää hienosti äitinsä menettänyttä Anua. Taustalla siluettina piirtyy äitiä esittävä Annina Rubinstein. Kuva: TAVATON media. |
Näytelmä
Anu Pentikistä on tämän teatterikauden timantti! Jos et ole sitä
vielä nähnyt, suosittelen sitä lämpimästi. Esitykset jatkuvat
vielä huhtikuun loppupuolelle asti.
Näytelmä kertoo ajassa edestakaisin liikkuen uskomattoman
elämäntarinan vahvasta, periksiantamattomasta naisesta, jolla on
niin valtava vimma luoda savesta taidetta, että hänen täytyy
käyttää yötkin siihen.
Liikutun
ja ihastun pieneen Eeva Anneliin eli lempinimeltään Anuun, joka
touhuaa mielikuvitusmaailmassaan ja jolle luominen kynällä tai
ompelukoneella tuntuu sujuvan helponnäköisesti.
Elän hänen surussaan hänen menetettyään traagisesti äitinsä ja
silitettyään äidin kettupuuhkaa viimeisen kerran. Hämmästelen,
miten luontevasti Anu hoitaa pikkusisaruksiaan vauvaa olallaan
hyssytellen.
Nuoren Anun vimma savea käsitellessä ja vauvaa synnyttäessä
koskettaa. Hänen jaksamisensa uskoa taiteeseensa ja tuotteidensa
menestymiseen on valtavan järkähtämätöntä. Ei saa puhuakaan
jostain helpommasta, kuten tehtaan myymisestä pois.
Anu Pentikin työllistävä merkitys Posiolle on ollut vuosikymmenet
valtavan suuri ja se on ollut niitä harvoja tehtaita, joissa
tuotantoa ei ole siirretty halpatuontimaihin. Tämä on ollut tärkeä
asia Anulle, joka on halunnut pitää keramiikkatuotteiden tuotannon
kotimaassa.
Anu Pentik on nainen, joka jos kuka ansaitsee saada oman elämäntarinansa
isolle lavalle.
Taattua, timanttista tavaraa
 |
Pentik on kokenut monta aallonpohjaa. Esimerkiksi nahkavaatteiden tuotannosta luopuminen oli iso kolaus. Kuva: TAVATON media. |
Näytelmässä
on useita ihania
roolisuorituksia. Ihailen erityisesti Nina Petelius-Lehdon
rooleja Anuna lapsena ja vanhempana. Lapsi-Anu on suloinen touhuaja.
Roolissa näkyy selkeästi Anun lahjakkuus pienestä pitäen.
Petelius-Lehto
onnistuu loistavasti kuvaamaan pienen taitelijan alun lapsekkuuden ja
samalla myös etevyyden sekä lopulta vastuullisen ”keinoäidin”
koko perheelle äidin kuoltua. Pieni Anu on liikkuttava rusettipää
paljain jaloin taaperellessaan, mutta jo tuleva taiteilija
leikatessaan ystävänsä saappaista varret pois prinsessaleikkeihin
sopivimmiksi.
Sama
näyttelijä muuntautuu myös vanhaksi Anuksi. Roolihahmo on
hämmästyttävästi oikean Anu Pentikin oloinen ja näköinen.
Lavalla
on myös kolmas Anu, joka sijoittuu iältään lapsuuden ja vanhuuden
välille. Häntä näyttelee Satu Lemola,
joka loistaa luomisvimmassaan. Savea työstäessään ja lapsia
synnyttäessään hän käyttää tätä voimaansa. Molemmat ovat
erittäin vaikuttavia kohtauksia.
Ymmärrettävästi
Anua pelottaa synnytys, sillä olihan hänen äitinsä kuollut
synnytyksessä. Vimmalla, voimalla ja periksiantamattomalla raivolla
hän synnyttää molemmat lapsensa ja ihmettelee synnytysten jälkeen
elossa olemistaan.
Näytelmän
lavasteet ovat komeat: valtavat kukkaset ja puut ihmeen kauniita.
Saven työstäminen kankaita käyttäen on nerokas keksintö ja
samaten synnytys. Kangas toimii synnytyksessä niin näkösuojana ja
siitä kietaisemalla saadaan vauvakin aikaiseksi. Oivallista!
Näytelmä
on kirjailija Eppu Nuotion
taattua tavaraa, lajissaan timanttia.
Kouvolan
Teatteri
Salpausselänkatu
38
45100
Kouvola
Lisätietoja:
kouvolanteatteri.fi/ohjelma/anu-pentik-naytelma
Blogin
on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Äippä.
Hän on keski-ikäinen perheenäiti, joka rakastaa hyviä kirjoja,
lähiruokaa ja janoaa uusia kokemuksia.
0 kommenttia :