Sontiainen saa sydämen sykkimään kansanmusiikin tahtiin – Teatteri Avoimien Ovien musiikkinäytelmä kolahtaa katsojaan


Teatteri Avoimien Ovien näytelmä kertoo tositapahtumiin perustuvan musiikintäyteisen tarinan yhdestä suomalaisesta siirtolaisesta Yhdysvalloissa. Kuva: Mitro Härkönen.

Toisinaan uuden kokeileminen palkitsee. Vierailen ensimmäistä kertaa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa Teatteri Avoimissa Ovissa. Heidän kevään ensi-iltansa on amerikansuomalaisista siirtolaisista kertova Sontiainen – balladi koti-ikävästä.

Helsingin Sanomat listasi ennen teatterikevään alkua tämän näytelmän yhdeksi odotetuimmista ensi-illoista. Suosittelu myös osuu nappiin, sillä Sontiainen on nimestään huolimatta nautinnollista katsottavaa.

Näytelmässä ehdottomasti parasta on musiikki, jota esittää koko näyttelijäporukka. Esiintymässä on muun muassa Elonkerjuu-yhtyeen viulistina tunnetuksi tullut Johanna Koivu ja Värttinässä aiemmin basistina, säveltäjänä ja sovittajana toiminut Pekka Lehti.

Meno on kuin kansantansseissa parhaimmillaan, sillä kaikki kappaleet ovat perinteikkäitä amerikansuomalaisia sävelmiä tai niitä mukailevia J. Karjalaisen sävellyksiä ja sanoituksia. Näytelmää varten on jopa tehty uusia kappaleita.

Kansanmusiikissa on sitä jotain, joka kolahtaa syvälle suomalaiseen. Mikään ei ole sen suomalaisempaa kuin kaivaa pyykkilauta ja pianoharmonikka soittimiksi. Tekisi mieli lähteä tanhuamaan musiikin tahtiin.


Missä on koti?



Näyttelijä-musiikko Johanna Koivun lapsikatras on toteutettu nerokkaasti hameeseen kiinnitettyinä nukkeina. Kuva: Mitro Härkönen.

Näytelmä kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa eläneestä Tom Sukasesta (Aarni Kivinen). Hän oli suomalainen maaseudun poika, joka lähti paremman elämän toivossa Yhdysvaltoihin Minnesotaan.

Yhdysvalloista löytyi suomalainen vaimo Kerttu (Anna-Riikka Rajanen) ja lapsiakin syntyi. Siltikään uusi maanosa ei tarjonnut sitä onnea ja auvoa, jota etukäteen oli luvattu.

Kun Tomin veli hylkää vaimonsa ja lapsensa, muuttaa vielä toinen perhe saman katon alle. Leipää ei tahdo riittää kaikille.

Tom kuulee, että Kanadan puolella maata riittää kaikille. Hän päättää lähteä matkaan. Jospa sieltä löytyisi koti?

Näytelmän keskeinen kysymys on se, missä koti on. Onko koti paikka, jossa asut? Tekeekö se kodista kodin?

Tom ei tahdo löytää omaa paikkaansa maailmassa. Hän ei tiedä, onko suomalainen vai yhdysvaltalainen. Tämä teema on kiedottu sujuvasti yhteen 2000-luvun pakolaisuuteen.

Tomia nimitellään maahantunkeutujaksi, kuten maahanmuuttovastaiset liikkeet kutsuvat pakolaisia nykypäivänä. Erilaisuus herättää pelkoja ja ennakkoluuloja, vaikka tänä päivänä on vaikea kuvitella, etteivät suomalaiset olisi tervetulleita kaikkialle. Mehän olemme kuitenkin vauraita eurooppalaisia. Meille aukeavat kaikki ovet.


Näyttelijät pitävät yleisön otteessaan



Tämä on epäilemättä yksi näytelmän mainiommista kohtauksista. Juha Pullin näyttelemä machomies yrittää houkutella suomalaisia Kanadaan viljelemään maata. Kuva: Mitro Härkönen.

Teatteri Avoimet Ovet on herttaisen pieni teatteri. Katsomoon mahtuu vajaat 150 ihmistä, joten esitys on hyvin intiimi.

Näyttelijät ottavatkin ilon irti siitä, että yleisö on lähellä. Yleisölle esimerkiksi jaetaan sosialistien propagandaa sisältäviä lentolehtisiä. Yhdysvalloissahan oli niitä siirtolaisia, jotka haaveilivat Neuvostoliiton kaltaisesta valtiosta.

Näyttelijöiden ja yleisön kontakti säilyy tiiviinä halki näytelmän. Pääroolissa Tom Sukasena esiintyvä Aarni Kivinen luotsaa näytelmää varmoin ottein. Hänen tuskansa välittyy hyvin katsomoon asti. Mikä olisikaan sen turhauttavampaa kuin talsia noin 900 kilometrin matkan Kanadasta Yhdysvaltoihin vain todetakseen vaimon ja lapsen kuolleen vuosia sitten?

Toinen kehun arvoinen on Anna-Riikka Rajanen Kerttu-vaimon roolissa. Olen nähnyt hänet aiemmin Helsingin Kaupunginteatterissa energisenä Peppi Pitkätossuna. Sama ilo ja energia välittyy hänestä myös tässä roolissa.


Teatteri Avoimet Ovet
Erottajankatu 5
00130 Helsinki



Blogin on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Veikka. Hän on parikymppinen nuorimies, joka pitää lukemisesta, kuvaamisesta ja uusista perunoista.

Me Viisi

Olemme viisihenkinen eteläsuomalainen bloggaajaryhmä. Esittelemme blogissamme kokeilemisenarvoisia käyntikohteita esimerkiksi paikallisia tapahtumia, hotelleja ja ravintoloita. Lisäksi käsittelemme muita kotimaan matkailua sivuavia aiheita.

0 kommenttia :